Kurssien kuvaukset  ja oppikirjat.

(Järjestyksessä:  Äidinkieli ja kirjallisuus, Ruotsi, Englanti, Matematiikka, ( Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka, Lyhyt matikka pitkäksi ), Biologia, Maantiede, Fysiikka, Kemia, Uskonto, Elämänkatsomustieto, Filosofia, Historia, Yhteiskuntaoppi, Psykologia, Musiikki, Kuvataide, Liikunta, Terveystieto.)

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä 

·        syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

·        oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa   

·        oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta  

·        syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista   

·        oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen  

·        syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa    

·        hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden   

·        osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa   

·        nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Arviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikoe, kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Äidinkielen ja kirjallisuuden joitakin kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti. Kurssien itsenäinen suorittaminen edellyttää opiskelijalta aiempaa näyttöä kyvystä itsenäiseen työskentelyyn. Kurssien itsenäisestä suorittamisesta sovitaan kyseisen kurssin opettajan kanssa heti kurssin alkaessa.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Pakolliset kurssit 

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

Lukioaikana jokainen oppilas lukee vähintään kymmenen kaunokirjallista teosta. Jokaisen pakollisen kurssin aikana luetaan 1 – 2 kirjaa, jotka valitaan kunkin kurssin alussa jaettavasta teosluettelosta.

Oppikirjat  Huom. kurssivihkojen numerot vastaavat päivälukion kurssien numeroita*)

ÄI1          SÄRMÄ, Suomen kieli ja kirjallisuus, Vesa Haapala et al. OTAVA, 2010

                 SÄRMÄ, Tehtäviä 2  Inkeri Hellström et al. OTAVA 2010, 2010

                 UUSI APULAINEN, Kieliopas, Minna Harmanen, Suvi Kaipanen, Mervi Murto, LAATUSANA Oy, 2009

ÄI2          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 3 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

ÄI3           SÄRMÄ, Suomen kieli ja kirjallisuus, Vesa Haapala et al. OTAVA, 2010

                 SÄRMÄ, Tehtäviä 4 Inkeri Hellström et al. OTAVA 2010, 2011

                 UUSI APULAINEN, Kieliopas, Minna Harmanen, Suvi Kaipanen, Mervi Murto, LAATUSANA Oy, 2009

ÄI4          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 5 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

ÄI5          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 6 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

ÄI6          ABI Äidinkieli, Kuohukoski, Löfberg, OTAVA, ISBN 978-951-1-22831-8

ÄI7          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 7 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

ÄI8          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 1 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

ÄI9          Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, Kurssivihko 9 ja Kielenhuollon vihko, Mikkola ym., WSOY

*)Äidinkielen kurssien vastaavuudet  iltalukiossa ja päivälukiossa:

ÄI1= ÄI2 , ÄI2 = ÄI3 , ÄI3 = ÄI4, ÄI4 = ÄI5, ÄI5 = ÄI6 , ÄI6 = ÄI8 ,ÄI7 =ÄI7 ,ÄI8 = ÄI1, ÄI9 = ÄI9

Kurssit

AI1 Tekstien rakenteita ja merkityksiä  (pakollinen)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

·        osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä

·        tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta

·        oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti

·        oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

Sisällöt

·        tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta

·        informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi (esitelmä, suullinen raportti)

·        kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

·        kielenhuoltoa, erityisesti koheesio, virkerakenteet ja oikeinkirjoituksen käytänteet

·        kahden kaunokirjallisen teoksen vertailua

·        kuva-analyysin perusteita

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI2 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (pakollinen)

Tavoitteet    

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteitä

• kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen

• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

• harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti.

Sisällöt

• opiskellaan kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa ja kirjallisuuden käsitteitä

• luetaan ja tulkitaan eri kirjallisuudenlajeja (lyriikka, draama, novellit)

• kirjoitetaan omia tekstejä, kuten novelleja, runoja ja näytelmiä, käyttäen kirjallisuuden eri keinoja

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI3 Tekstit ja vaikuttaminen (pakollinen)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

·        syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

·        osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

·        osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

·        oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

Sisällöt

·        suora ja epäsuora vaikuttaminen

·        vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä

·        argumentointitavat ja retoriset keinot

·        kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä

·        tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

·        tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

·        viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

·        mielipidetekstien kirjoittaminen (arvostelu, yleisönosastokirjoitus)

·        kielenhuoltoa (kielikuvat, muoti-ilmaukset)

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI4 Teksti, tyyli ja konteksti (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden

      kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin

• oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen

• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan

• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

Sisällöt

• luetaan eri aikakausia ja tyylejä edustavaa kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä

            ja tarkastellaan niitä eri kontekstien näkökulmista

• tutkitaan tyylin eri aineksien vaikutusta teksteissä

• laaditaan pohdiskeleva teksti (essee) kurssin sisältöihin liittyvistä aiheista

• oman tyylin hiontaa ja huoltoa (hyvä asiatyyli, sananvalinta)

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI5 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  (pakollinen)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen

·        arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

·        tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

Sisällöt

·        teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

·        suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

·        kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

·        suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja

·        kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

·        kotimaisen kaunokirjallisuuden esittelyä ja analysointia suullisesti ja kirjallisesti

·        esseekoe ja tekstitaidon koe äidinkielen ja kirjallisuuden päättökokeessa

·        kurssin päättökokeena valtakunnallinen preliminäärikoe

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

Syventävät kurssit

AI6 Tekstitaitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä  

·        varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. 

Sisällöt

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

·        tekstityypit ja tekstilajit

·        tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

·        tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        kielenhuoltoa (kielen käytänteet, kertausta)

·        tekstitaidon koe, esseekoe

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja

            puhekulttuurista

• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-

            ja ryhmätaitojaan

• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen

      vaikuttavia tekijöitä.

Sisällöt

• opiskellaan vuorovaikutustilanteiden osatekijöitä ja verbaalisen ja

            nonverbaalisen viestinnän merkitystä

• tutkitaan puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

• tehdään erilaisia puheharjoituksia ja pidetään puheita

• harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja

• pidetään neuvotteluja, kokouksia, keskusteluja ja työpaikkahaastatteluja

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI8 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tekstikäsitystään

• oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa    

            ohjaavista seikoista

• ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja –välineen kannalta

• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin

• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua

• syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä tyhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

Sisällöt

• arvioidaan omia viestintätaitoja, asenteita ja motivaatiota lukio-opiskelun näkökulmasta

• käydään ryhmäkeskusteluja

• opiskellaan kontekstin vaikutusta teksteissä sekä lukijan että kirjoittajan näkökulmasta ja harjoitellaan erilaisten tekstien lukemista ja kirjoittamista

• opiskellaan eri tekstilajeja ja harjoitellaan niiden lukemista ja tekemistä

• tehdään referaatteja ja opetellaan kommentointia

• laaditaan esseetyyppinen kirjoitelma

• kielenhuollon ja kieliopin kertausta

• vapaavalintaisen kaunokirjallisen teoksen esittely

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri  (valtakunnallinen syventävä)

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja

·        oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

·        löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

·        osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

Sisällöt

·        nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä (esittely, keskustelu ja analysointi)

·        ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista

·        mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

·        osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön (esim. Arcanum, paikalliset lehdet, antologiat)

·        kirjallisuuskritiikki, pamfletit, paneelikeskustelut, eri kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen

Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen.

AI11  Kirjoita oikein! (Koulukohtainen syventävä)

RUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Ruotsin kieli tarjoaa opiskelijalle yhteispohjoismaisen viestinnän välineen, vahvistaa hänen pohjoismaista kulttuuri-identiteettiään sekä välittää tietoa pohjoismaista ja niiden yhteiskuntaelämästä, kulttuurista ja elämänpiiristä.

Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan.

Ruotsin kielen opetus auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta.

Opiskelun tavoitteet

Ruotsin kielen opiskelun tavoitteena on

· opiskelijan sisäisen motivaation synnyttäminen ja myönteisen asenteen kasvattaminen ruotsin

  kielen opiskelua kohtaan.

· toimia viestinnän, vuorovaikutuksen ja tiedonhankinnan välineenä.

· että opiskelija tunnistaa pohjoismaisen kulttuurin ominaispiirteet ja saa vahvistusta

  pohjoismaiselle identiteetilleen globaaleissa kontakteissa

· auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta

 Arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssiarviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, aktiivinen osallistuminen sekä kurssin aikana suoritettavat osasuoritukset. Viestintätaidon saavuttaminen ruotsin kielessä edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua sekä omaehtoista tutustumista Suomen ruotsinkielisen media- ja kulttuurielämän tarjontaan.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Itsenäisen suorittamisen edellytyksenä on oppilaan hyvä menestys aikaisemmissa kursseissa. Itsenäisestä suorittamisesta sovitaan aina opettajan kanssa ja laaditaan suunnitelma, jonka toteuttamiseen oppilas sitoutuu. Kurssi arvioidaan suoritettujen tehtävien ja suullisen kuulustelun perusteella.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia arvosanankorottamisesta tai osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Kurssit

Kurssien aiheita käsitellään oman maan ja kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta, niin että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.

Opiskelijalla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisista aihealueista, joita ajankohtaisessa kurssissa käsitellään. Kurssiaiheina kommunikaatio, kansainvälisyys, erilaisuuden hyväksyminen, kestävä kehitys, globaalisuus ja paikallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja erilaiset oppimisympäristöt toteuttavat koulumme toimintakulttuuria.

Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Suullisen viestintätaidon kehittämiseksi pyritään luomaan autenttisia tilanteita, joissa opiskelija pystyy käyttämään ruotsin kieltä. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Kurssit 4 ja 5 voidaan suorittaa itsenäisesti. Ne on kuitenkin suoritettava samassa jaksossa kuin kyseinen kurssi on menossa. Kurssin alussa opiskelijan on sovittava kurssin suorittamisesta opettajan kanssa.  Kurssien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista niille opiskelijoille, jotka eivät osallistu ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelijoille, jotka kirjoittavat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, ei suositella itsenäisiä kursseja.

Kurssi 6 on uuden opetussuunnitelman mukaisesti keskittynyt pääsääntöisesti suulliseen kielitaidon harjoittamiseen ja kehittämiseen. Kurssi valmentaa myös ylioppilaskirjoituksiin. Kurssin lopussa on suullinen kurssikoe kirjallisen sijasta. Suositellaan kaikille ruotsin ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Kurssit 7 ja 9 syventävät perustietoja ruotsin kielestä ja valmentavat ylioppilaskirjoituksiin.  Näitä kursseja suositellaan kaikille ruotsin ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Oppikirjat

RUOTSI (B1-kieli)

RUB1            Galleri Kurs 1, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB2            Galleri Kurs 2, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB3            Galleri Kurs 3, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB4            Galleri Kurs 4, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB5            Galleri Kurs 5, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB6            Galleri Kurs 6, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

RUB7            Galleri Kurs 7, Blom-Kaunisto-Paasonen-Salonen, Otava

Huom! Erillinen kielioppikirja hankittava heti RUB1-kurssista alkaen:

Grammatik Galleri, Eriksson-Pitkänen, Otava

RUB8            Framsteg, Otava (peruskoulun oppimäärän kertaus)

RUB9            Abi RUOTSI, Harkoma-Jukarainen-Lilius, Otava (lukion oppimäärän kertaus)

Pakolliset kurssit

RUB1 Koulu ja vapaa-aika (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy lukion kieltenopiskelun järjestelmälliseen, omavastuulliseen ja pitkäjänteiseen

   työntekoon

· laajentaa sanavarastoaan ja aktivoi kielitaitoaan interaktiivisten keskusteluharjoitusten avulla

· oppii käyttämään ruotsin kieltä kertoessaan lähiympäristöstään

Sisällöt

· kurssilla painotetaan keskustelua ja tutustutaan ruotsin kielen ääntämiseen

· kieliopissa kerrataan perusopetuksessa opiskeltua ja keskitytään erityisesti substantiivien,

   adjektiivien ja verbien taivutukseen, päälauseen sanajärjestykseen ja persoona- ja

   refleksiivipronomineihin

· aihepiireinä urheilu, ruoka, koulunkäynti, musiikki ja vapaa-aika

RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· laajentaa aihepiireihin liittyvän sanaston tuntemusta

· käyttää kieltä monipuolisesti suullisesti ja kirjallisesti

Sisällöt

· keskeisistä peruskieliopin osa-alueista tarkemmin käsitellään sivulauseet, substantiivien

   määräysmuodot, adjektiivien vertailu, lukusanat ja tavallisimpia prepositioita  

· aihepiireinä perhe ja suku, ihminen, vaatteet ja asuminen

RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii esittelemään kotimaataan ja pääkaupunkiaan ruotsin kielellä

· tutustuu suomenruotsalaisen kulttuurin eri muotoihin

· kehittää kaikkia kielitaidon osa-alueita ja harjoittelee kirjallisen viestinnän ja ymmärtävän

            lukemisen strategioita

Sisällöt

· kieliopissa laajennetaan verbi- ja substantiivioppia, opitaan relatiivilause sekä käydään eri

   pronominit läpi

· Suomea tarkastellaan osana Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa

· aihepiireinä ovat kulttuuri ja identiteetti, kotipaikkakunta, Suomen luonto ja historia, sekä

   Suomi osana Eurooppaa

RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kehittää edelleen viestintästrategioita ja argumentoivaa viestintää

Sisällöt

· kieliopissa tutustutaan vahvoihin ja epäsäännöllisiin verbeihin ja niiden johdannaisiin,

   ja käydään verbioppi loppuun, toisena uutena asiana adverbit

· aihepiireinä ovat elämänarvot ja ihmissuhteet, tasa-arvoisuus, sukupolvien

   kohtaaminen ja kulttuurien monimuotoisuus

RUB5 Elinympäristömme (pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjoittelee vaativampaa kirjallista ilmaisua ja ymmärtävän lukemisen strategioita sekä

   hioo kirjallista ilmaisuaan kirjoittamalla aihealueeseen liittyviä tekstejä

· kehittää suullisia viestintä- ja argumentaatiotaitoja

Sisällöt

· kieliopissa harjoitellaan genetiiviä, substantivoituja adjektiiveja, uutena s-passiivi ja

   partisiipit sekä bli- ja vara-passiivi

· aihepiireinä ovat ympäristömme, media, mainokset ja kulutus, maapallon tulevaisuus

   sekä tutkimus ja edistys

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· harjoittaa suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa

· vankentaa jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa

 Sisällöt

· puhumista harjoitellaan jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteisiin liittyvien tekstien

   ja puheen ymmärtämistä harjoittavien tehtävien avulla

· kurssin lopussa on suullisen kielitaidon koe, joka arvioidaan numeroin 4-10 ja siitä saa

   erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä

 RUB7 Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

                      · kehittää kielitaitoaan ja ymmärtämisvalmiuksiaan vaativamman aineksen avulla

Sisällöt

                      · kurssin aiheita ovat tulevaisuus lukion jälkeen, työelämä, vastuukysymykset ja

                         tulevaisuudennäkymät

Koulukohtaiset syventävät kurssit

RUB8 Peruskoulun oppimäärän kertaava kurssi (koulukohtainen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on

· valmentaa opiskelijaa lukion kielten opiskeluun. Kurssilla kerrataan peruskoulun

   oppimäärää ja pyritään saattamaan opiskelijan tiedot ruotsin kielessä lukio-opintoja

   edellyttävälle tasolle

Sisällöt

·   peruskielioppi: sanaluokat ja lauseen jäsennys

·   runsaasti peruskielioppiharjoituksia

RUB9 Lukion oppimäärän kertaava kurssi (koulukohtainen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on

·   kerrata lukion kielioppi, kirjoittaa ja analysoida tiivistelmiä ja aineita

·   harjaannuttaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin aikaisempien yo-rakenne- ja luetunymmärtämistehtävien sekä kuullunymmärtämisharjoitusten avulla

ENGLANTI, A-KIELI

Oppikirjat:

ENA11         Pre-fix, WSOYpro (peruskoulun oppimäärän kertaamiseen)

ENA1           Profiles 1, WSOYpro

ENA2           Profiles 2, WSOYpro

ENA3           Profiles 3, WSOYpro

ENA4           Profiles 4, WSOYpro

ENA5           Profiles 5, WSOYpro

ENA6           Profiles 6, WSOYpro

ENA7           Profiles 7, WSOYpro

ENA8           Profiles 8, WSOYpro 

ENA9           In touch 8, WSOY

ENA10         Perfect Abi, WSOYpro

ENA12         Ei oppikirjaa

MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

Matematiikan eri opetustilanteiden tulee herättää opiskelijat tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa tulee kannustaa kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.

Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen; hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Opiskelun tavoitteet

Matematiikan pitkän oppimäärän tavoitteena on, että opiskelija

·        tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii näin luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

·        ymmärtää ja osaa käyttää matemaattista kieltä sekä oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perusteluiden selkeyttä

·        harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perusteluiden pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

·        osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä

Arviointi

Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikoe ja tuntitestit sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssikokeessa oikeanlaiseen ratkaisuun(täydet pisteet) vaaditaan perustelujen lisäksi johdonmukaiset ja selkeät laskutoimitukset. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa korotustentissä. Asiasta tulee sopia erikseen kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Pitkän matematiikan kurssien suoritusjärjestys

Lyhyen matematiikan kurssien suoritusjärjestys

LYHYT MATEMATIIKKA PITKÄKSI (Koulukohtaiset syventävät kurssit)

MAB16 Intensiivikurssi ylioppilaskirjoituksia varten  elokuussa.

MAB17 Kurssien MAB1 - MAB3 kertauskurssi

BIOLOGIA

Molekyylitason ilmiöiden tuntemuksen ja menetelmien kehityksen myötä biologia tieteenä on laajentunut ja saanut tiiviin kosketuspinnan kaikkien muiden tieteenalojen ja ihmisten arkielämän kanssa. Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä tämän nopeasti laajenevan tieteenlana pohjalta. Opetus syventää opiskelijan luonnontuntemusta ja antaa ymmärryksen luonnon perusilmiöistä. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Elämän ilmiöitä tarkastellaan monien arkielämän ja yhteiskunnan päätösten perustana.

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Opetuksessa tutkitaan elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee biologian keskeiset käsitteet

• tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin

• oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin

• ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä

• perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa

• tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia

• tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet

• ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta

• tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä ymmärtää oman vastuunsa elinympäristön tulevaisuudesta.

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi mahdolliset harjoitustyöt ja esitelmät, sekä aktiivinen osallistuminen oppituntien kulkuun.

Kurssien suoritusjärjestys ja kurssien itsenäinen suorittaminen

Kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Perustellusta syystä opettaja voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan kurssijärjestyksestä poikkeamiseen.

Biologian kursseista vain Bi3 Ympäristöekologia soveltuu itsenäiseen suorittamiseen. Mikäli opiskelijalla on riittävät valmiudet, opettaja voi kuitenkin myöntää luvan myös muiden kurssien osittaiseen, tai koko kurssin itsenäiseen suorittamiseen.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

BI1 Kokkonen ym.: Lukion biologia 1. Eliömaailma. Otava. ISBN-13 978-951-1-22692-5.

BI2 Kokkonen ym.: Lukion biologia 2. Solu ja perinnöllisyys. Otava. ISBN-13 978-951-1-23465-4.

BI3 Kokkonen ym.: Lukion biologia 3. Ympäristöekologia. Otava. ISBN-13 978-951-1-23727-3.

BI4 Kokkonen ym.: Lukion biologia 4. Ihmisen biologia. Otava. ISBN-13 978-951-1-23728-0.

BI5 Kokkonen ym.: Lukion biologia 5. Bioteknologia. Otava. ISBN-13 978-951-1-23729-7.

Pakolliset kurssit

BI1 Eliömaailma (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan

• ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen

• tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle

• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

• tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

Sisällöt

• mitä elämä on?

• biologia tieteenä

• luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

• evoluutio – elämän kehittyminen

• nykyinen eliökunta ja eliökunnan pääryhmät

• miten luonto toimii?

BI2 Solu ja perinnöllisyys (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita

• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden

• osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan

• hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen

• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle

• tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa

• osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet

• tietää, kuinka soluja tutkitaan, ja osaa arvioida uusimman solututkimuksen merkitystä.

Sisällöt

• solun rakenne ja toiminta

• solun energiatalous

• solujen toiminnan ohjaaminen

• solujen lisääntyminen

• periytymisen perusteet

• populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

Syventävät kurssit

BI3 Ympäristöekologia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon

• ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä

• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin

• tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia

• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

• ekologinen tutkimus ja ekologiset peruskäsitteet

• biodiversiteetti luonnonvarana

• ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

• Suomen luonnon ekologiset piirteet ja haavoittuvuus

• kestävä tulevaisuus

BI4 Ihmisen biologia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet

• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin

• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana

• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien valossa ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Keskeiset sisällöt

• ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

• elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

• elintoimintojen säätely

• ihmisen lisääntyminen

• ihmisen elämänkaari

• perimän merkitys

• elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

BI5 Bioteknologia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta

• ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa

• hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet

• tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn

• tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet sekä hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet

• tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa

• pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

Keskeiset sisällöt

• solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

• solut proteiinien valmistajina

• geenien toiminta

• geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

• mikrobit ja niiden merkitys

• biotekniikka teollisuudessa

• kasvien ja eläinten jalostus

• geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

MAANTIEDE

Maantiede tutkii asioiden ja ilmiöiden levinneisyyttä ja jakaumaa maan pinnalla. Maantieteellä ei ole omaa tutkimuskohdetta, ainoastaan oma lähestymistapa. Tämä tekee maantieteestä aidosti monitieteellisen ja synteettisen tieteenalan. Maantiedon opetus kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa häntä jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Opetuksen tulee kehittää opiskelijan valmiuksia toimia aktiivisena ja kestävään elämäntapaan sitoutuneena kansalaisena.

Opetuksen tavoitteet

Maantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksessa tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Maantieteen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja sekä kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta

• tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen

• osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi mahdolliset harjoitustyöt ja esitelmät, sekä aktiivinen osallistuminen oppituntien kulkuun.

Kurssien suoritusjärjestys ja kurssien itsenäinen suorittaminen

Kurssien suoritusjärjestys voi poiketa niiden numerojärjestyksestä. Varsinkin kahden ensimmäisen kurssin suorittaminen on  numerojärjestyksessä, ennen muita kursseja on kuitenkin toivottavaa.

Maantieteen kurssit ensimmäistä lukuun ottamatta soveltuvat erinomaisesti itsenäiseen suorittamiseen.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

GE1 Anttila-Muilu ym. GEOS 1. Sininen planeetta. WSOYpro. ISBN-13 978-951-0-33206-1.

GE2 Anttila-Muilu ym. GEOS 2. Yhteinen maailma. WSOYpro. ISBN-13 978-951-0-33208-5.

GE3 Antikainen ym.: GE3. Riskien maailma. Tammi. ISBN-13 978-951-26-5222-8

GE4 Antikainen ym. GE4. Aluetutkimus. Tammi. ISBN-13 987-951-26-5352-4

GE5 Ei oppikirjaa

Pakollinen kurssi

GE1 Sininen planeetta (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, sekä osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Keskeiset sisällöt

• maantieteen tehtävät, maantiede luonnontieteenä, maantieteellinen tietoaines ja tutkimusmenetelmät

• Maan planetaarinen luonne

• ilmakehä liikkeessä

• vesikehä liikkeessä

• sää ja ilmasto

• maapallon muuttuvat pinnanmuodot

• maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

• luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla.

Syventävät kurssit

GE2 Yhteinen maailma (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia

• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen

• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Keskeiset sisällöt

• kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

• väestö ja asutus

• muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

• luonnonvarat ja niiden riittävyys

• alkutuotanto ja ympäristö

• teollisuus ja energia

• liikkuminen ja vuorovaikutus

• ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

• kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

GE3 Riskien maailma (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta

• tuntee, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee, sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta

• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää

• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen

• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

• riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

• luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä luonnonriskeihin varautuminen

• ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet sekä mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

• ihmiskunnan riskit ja riskialueet sekä ristiriitojen säätelymahdollisuudet

• tekniset hasardit.

GE4 Aluetutkimus  (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kartografian perusteet

• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia

• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää maantieteellistä tietoa erilaisista lähteistä, kuten kartoista ja tilastoista sekä sähköisistä ja muista medialähteistä

• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa sekä laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta

• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan, sekä tuntee tekijänoikeudet.

• Keskeiset sisällöt

• kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

• paikkatietojärjestelmät ja niiden sovellusmahdollisuudet

• aluetutkimus: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen.

FYSIIKKA

Fysiikka on empiirinen, puhdas luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.

Oppiaineena fysiikka tähtää hyvien jatko-opintomahdollisuuksien antamiseen luonnontieteiden soveltavilla ja puhtailla osa-alueilla.  Fysiikka tarjoaa aineksia matemaattis-luonnon-tieteelliseen yleissivistykseen, minkä turvin aktiivinen kansalainen osaa arvioida teknologian ja yhteiskunnan kehittämisen riippuvuuksia ja mahdollisuuksia sekä ymmärtää kestävän kehityksen tarpeellisuuden.

Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä harjaannuttaa tieto- ja viestintäteknologian osaamista.. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

Opiskelun tavoitteet

Fysiikan tavoitteena on, että opiskelija

·                  tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa

·                  ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnon-tieteellisen tiedon muodostumisessa

·                  hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä

·                  vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi

·                  jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

·                  pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen

·                  hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön jäsenenä

·                  suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä

·                  hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen

·                  tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovellutuksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellutusten vaikutuksia

Arviointi

Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

Kurssien suoritusjärjestys

Fysiikan pakollisen kurssin ja syventävien kurssien numerojärjestys on niiden paras suoritusjärjestys.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Fysiikan kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kuitenkin aiempaa näyttöä kyvystä oppia ja ymmärtää fysiikan käsitteitä ja periaatteita. Itsenäisestä suorittamisesta tulee sopia kurssin alkaessa opettajan kanssa.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

FY1-6     Physica, osat 1, 2, 3,4,5,6, Hatakka-Sirviö,Viiri-Yrjänäinen, WSOY

Pakolliset kurssit

FY1 Fysiikka luonnontieteenä (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

·                  tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja peri-aatteiden avulla

·                  ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

·                  suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

·                  tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti

·                  käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.

Sisällöt

·                  fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana

·                  aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset

·                  energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa

·                  kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

·                  voima liikkeen muutoksen aiheuttajana

·                  liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

Syventävät kurssit

Syventävien kurssien tarkoituksena on, että opiskelija

·                  saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla

·                  tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä algebrallisten ja graafisten menetelmien avulla

·                  rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen

·                  tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla

·                  tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin

·                  tutustuu eri fysiikan osa-alueisiin liittyvään teknologiaan

·                  tutustuu fysiikan merkitykseen eri yhteiskunnan alueilla

·                  tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin

FY2 Lämpö (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssi tavoitteena on, että opiskelija

·                  tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt

·                  tuntee aineen termodynaamiseen tilaan ja lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä

·                  saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Sisällöt

·                  kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen

·                  paine, hydrostaattinen paine

·                  kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

·                  mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

·                  lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia

·                  energiavarat

FY3 Aallot (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin

·                  perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä ja sähkömagneettisia aaltoja

Sisällöt

·                  harmoninen voima ja värähdysliike

·                  aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

·                  aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen

·                  heijastuminen, taittuminen, kokonaisheijastuminen

·                  valo, peilit ja linssit

·                  ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

FY4 Liikkeen lait (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja

·                  tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin

·                  ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

Sisällöt

·                  liikkeen mallit ja Newtonin lait

·                  etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

·                  liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate

·                  liike- ja potentiaalienergia, työperiaate

·                  värähdysliikkeen energia

FY5 Pyöriminen ja gravitaatio (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa

·                  syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

Sisällöt

·                  momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen

·                  pyörimisliikkeen mallit; tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike

·                  pyörimisen liikeyhtälö

·                  pyörimisliikkeen energia

·                  ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys

·                  gravitaatio ja gravitaation alainen liike

·                  satelliitit ja niiden käyttö

FY6 Sähkö (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan

·                  osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksikertaisia virtapiirejä

Sisällöt

·                  sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa

·                  jännitteen ja sähkövirran mittaaminen

·                  Ohmin laki

·                  Joulen laki

·                  vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait

·                  Coulumbin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä

·                  kondensaattori, kytkennät ja energia

·                  sähkövirran kulku puolijohteessa, puolijohdediodi

FY7 Sähkömagnetismi (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä

·                  perehtyy sähköturvallisuuteen

·                  syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa

Sisällöt

·                  magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä

·                  varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä

·                  induktiolaki ja Lenzin laki

·                  induktioilmiöitä; pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio

·                  energian siirto sähkövirran avulla

·                  tehollisen jännitteen ja virran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen

·                  värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä

·                  sähköturvallisuus

·                  energiateollisuus

FY8 Aine ja säteily (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·                  tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina

·                  syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana

Sisällöt

·                  sähkömagneettinen säteily

·                  röntgensäteily

·                  mustan kappaleen säteily

·                  valosähköinen ilmiö

·                  säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne

·                  atomimallit; Bohrin atomimalli

·                  kvantittuminen, viivaspektrit, atomin energiatilat ja energiatasokaavio

·                  atomiytimen rakenne

·                  radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus

·                  massan ja energia ekvivalenssi

·                  ydinreaktiot ja ydinenergia

·                  aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

KEMIA

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

Opiskelun tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

·        osaa tehdä ilmiöitä koskevia yksinkertaisia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat

·        osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa sekä esittää sitä muille

·        perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä

·        osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä

·        saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan

Arviointi

Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikokeen lisäksi kirjalliset ja suulliset näytöt sekä tunti- että kotitehtävistä ja aktiivinen osallistuminen tunnilla. Lisäksi seurataan kokeellisessa työskentelyssä havaintojen ja johtopäätösten tekemistä sekä tutkimusten turvallista ja rauhallista toteuttamista. Myös projektitöillä, esitelmällä tai tutkielmalla voi osoittaa lisää kemian harrastuneisuuttaan. Arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen taito.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Kemian kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kuitenkin aiempaa näyttöä kyvystä oppia ja ymmärtää kemian käsitteitä ja periaatteita. Itsenäisestä suorittamisesta tulee sopia kurssin alkaessa opettajan kanssa.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

KE1         Reaktio 1 (uudistettu laitos, 2010) - Ihmisen ja elinympäristön kemia, TAMMI
ISBN 978-951-31-5297-0

KE2         Reaktio 2 (uudistettu laitos, 2011) - Kemian mikromaailma, TAMMI
ISBN 978-951-31-5786-9

KE3         Reaktio 3 - Reaktiot ja energia, TAMMI
ISBN 978-951-26-5262-4

KE4         Reaktio 4 - Metallit ja materiaalit, TAMMI
ISBN 978-951-26-5467-3

Pakolliset kurssit

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

·        syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä käsiteltävien asioiden yhteydessä

·        osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, ominaisuuksia ja reaktioita

·        tuntee erilaisia seoksia ja niihin liittyviä käsitteitä

·        kehittää kokeellisen työskentelyn, tiedonhankinnan- ja käsittelyn taitoja

·        tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia

Sisällöt

·        orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

·        orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus

·        erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

·        orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

Syventävät kurssit

KE2 Kemian mikromaailma (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä

·        osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemiallisia malleja, taulukoita ja järjestelmiä

·        ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä

·        osaa tutkia erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä

Sisällöt

·        alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

·        elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

·        hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

·        kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineiden ominaisuudet

·        atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne

·        isomeria

KE3 Reaktiot ja energia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·         ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä ja teollisuudessa

·        ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisessa reaktioissa sekä niiden merkityksen

·        osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti

·        osaa tulkita malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja –mekanismeihin liittyviä ilmiöitä

Sisällöt

·        kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

·        epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

·        stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö

·        energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

·        reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

KE4 Metallit ja materiaalit (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

·        tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita

·        osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia

·        tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä

·        osaa tutkia metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

Sisällöt

·        sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

·        hapettumis-pelkistymisreaktiot

·        metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

·        bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

KE5 Reaktiot ja tasapaino (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia

·        ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä

·        osaa tutkia kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä

Sisällöt

• reaktiotasapaino

• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys

• liukoisuus ja liukoisuustasapaino

• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

  USKONTO

Uskonnon opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas uskontoon sekä yleismaailmallisena ilmiönä että kristinuskoon länsimaisen ja suomalaisen kulttuurimme vaikuttajana.

Opetuksen yhteydessä tutustutaan uskontotieteen, raamatuntutkimuksen ja kirkkohistorian tutkimustuloksiin, filosofian ja teologian rinnakkaisiin peruskysymyksiin sekä kristillisen dogmatiikan ja etiikan pääkohtiin.

Opiskelun tavoitteet 

• oppilas omaksuu perustiedot suurista maailmanuskonnoista sekä niiden vaikutuksesta kulttuureihin ja niiden arvomaailmaan

• oppilas osaa hahmottaa ihmisen olemassaoloon kytkeytyvät keskeiset uskonnolliset ja eettiset peruskysymykset

• uskontoaineen opiskelija perehtyy uskontotieteen, raamatuntutkimuksen ja kirkkohistorian keskeisiin tutkimustuloksiin

• oppilas tuntee ihmisenä olemiseen, lähimmäissuhteisiin sekä yhteisöelämään liittyvät keskeiset eettiset perusarvot

• oppilas tuntee sekä länsimaisessa että yleismaailmallisessa kulttuurissa vaikuttavan kristinuskon arvomaailman että omaan kansalliseen kulttuuriinsa liittyvät uskonnolliset ilmiöt ja arvot

Arviointi

Kurssiarvosanaan vaikuttavat aktiivinen osallistuminen tuntiopetukseen, menestyminen pienimuotoisissa harjoitus- ja esseetehtävissä sekä kurssin kirjallinen loppukertaus

Kurssien suoritusjärjestys

Uskonnon oppijaksoon liittyvät kolme kurssia suositellaan mieluimmin suoritettavaksi kurssien numeraalisessa järjestyksessä

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Kursseja voidaan suorittaa erityistapauksissa etäkurssina. Suorittamisen edellytyksenä on neuvottelu ao. opettajan kanssa. Tällöin huomioidaan aiemmat arvosanat ja suoritukset sekä muut suorittamiseen vaikuttavat tekijät.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat

UE1         Uskonnon matkakirja, Totuutta etsimässä, Kirjapaja

UE2         Uskonnon matkakirja, Kirkon, kulttuurin ja uskon jäljillä, Kirjapaja

UE3         Uskonnon matkakirja, Hyvää etsimässä, Kirjapaja

Pakolliset kurssit

UE1 Uskonnon luonne ja merkitys (Pakollinen)

Tavoitteet

• kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee sekä maailmankuvan että maailmankatsomuksen hahmottamiseen liittyviä aineksia ja edellytyksiä

• oppilas perehtyy Raamatun syntyyn, sitä koskevaan tutkimukseen, sen arvomaailmaan sekä taustalle liittyviin kulttuurihistoriallisiin kehyksiin

• oppii tuntemaan Raamatun keskeisen aineksen kristinuskon peruskirjana ja länsimaisen kulttuurin arvomaailman vaikuttajana

Sisällöt

·        mitä uskonto on?

·        miten uskontoja tutkitaan?

·        uskonnon merkitys yksilölle ja yhteisölle

·        raamatun synty, keskeinen sisältö ja vaikutus eurooppalaisessa kulttuurissa

·        raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

•  luento-opetus sekä kirjallisia oppilaskohtaisia osatehtäviä, esseitä ja esitelmiä

Syventävät kurssit

UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

• tavoitteena, että oppilas tuntee kristinuskon ja kristillisen kirkon syntyhistorian sekä pääpiirteet idän ja lännen kirkon kehityksestä vanhalta ajalta keski- ja uudelle ajalle

• oppilas tuntee reformaatiomurroksen keskeiset vaikuttajat ja tapahtumat sekä kristillisen kirkon haasteita modernissa maailmassa

Sisällöt

·        kristillisen kirkon synty, leviäminen ja organisoituminen

·        kirkko keskiajalla ja kirkon jakautuminen

·        idän kirkon keskeiset piirteet

·        uskonpuhdistus ja protestanttisten kirkkojen synty

·        kirkko ja tieteiden kehitys uudella ajalla

·        kristillinen kirkko nykyisin ja ekumenia

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

• Tavoitteena on, että oppilas sisäistää Raamatun ilmoitushistorian ja kristinuskon keskeiset

       lähtökohdat ja peruskäsitteet

•  oppilas tuntee kristillisen etiikan peruskäsitteet sekä niiden vaikutuksen länsimaisen kulttuurin arvomaailmassa

Sisällöt 

·        etiikan keskeistä käsitteistöä ja teorioita

·        kristillinen ihmiskäsitys

·        kristillinen etiikka ja eri uskontojen eettisiä näkemyksiä

·        yksilöeettisiä kysymyksiä

·        yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

UE4 Uskontojen maailmat (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii maailmanuskontojen keskeiset piirteet

·        ymmärtää, miten uskonnot vaikuttavat yksilön elämään ja yhteiskuntaan, ja miten ilmenevät maailmassa

·        ymmärtää uskontojen samankaltaiset kysymystenasettelut, oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan eri uskontoja ja niiden kannattajia

Keskeiset sisällöt

Kurssilla perehdytään juutalaisuuteen, islamiin, hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen sekä Kiinan ja Japanin uskontoihin. Uskonnoissa perehdytään seuraaviin asioihin:

·        levinneisyys ja kannattajat

·        oppi ja pyhät kirjat

·        kultit ja rituaalit

·        eettiset ohjeet

·        suuntaukset

·        uskontojen vaikutus yhteiskuntaan

Kurssilla käytetään normaalin tunti- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi tietokoneavusteista opetusta. Muiden työskentelymenetelmien käytöstä (esseet, tutkielmat, esitelmät, tuntialustukset) sovitaan kurssin alussa. Kurssin aikana tehdään vierailu kahteen eri uskontokuntaan ja/tai pyydetään vierailija/vierailijoita koululle. Numeroarvosana määräytyy kirjallisenkokeen lisäksi tuntityöskentelyn ja mahdollisten kirjallisten ja/tai suullisten töiden perusteella.

UE5 Mihin suomalainen uskoo? (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

·        ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

·        osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta

Keskeiset sisällöt

·        muinaissuomalainen usko

·        Suomen kirkkohistorian yleislinjat

·        luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

·        ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

·        kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Kurssilla tehdään kirjallisia töitä sekä keskustellaan uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä. Suomessa toimiviin uskonnollisiin yhteisöihin tutustutaan muun muassa videomateriaalin avulla. Lisäksi tunneille kutsutaan vierailijoita eri uskonnollisista yhteisöistä ja myös vierailukäynnit ovat mahdollisia. Kurssin päätteeksi pidetään koe. Arvosana määräytyy tuntityöskentelyn ja kurssikokeen perusteella.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (Vaihtoehtoinen uskonnon kursseille)

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofia ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasa-arvoisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

·        rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

·        laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

·        kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään

·        sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Pakolliset kurssit

ET1 Hyvä elämä

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat sekä millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu moraalin ja hyvän elämän ongelmiin sekä mahdollisuuksiin erilaisissa yhteisöissä ja kulttuureissa

·        saa opastusta yksilön moraalivalintojen tueksi ja toisten valintojen ymmärtämiseksi

·        kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

·        oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

·        kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti

·        osaa valita kurssin eräänlaisena elämänkatsomuksellisena käsikirjana

Sisällöt

·        peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

·        hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

·        ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

·        elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

·        identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

·        yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

·        hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin

Syventävät kurssit

ET2 Maailmankuva

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Erilaisten tietojen totuutta ja luotettavuutta tutkitaan ihmisen etsiessä omaa kulttuuriaan ja omia uskomuksiaan. Etsimme yksinkertaisuutta ja törmäämme mitä erilaisimpien peruskäsitteitten ja teorioitten sumaan. Elämän rakennuspalikoille löytyy paikkoja ja suuretkin ongelmat löytävät varsin yksinkertaisia korjausvastauksia.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

·        oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja

·        kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

·        jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle

Sisällöt

·        maailmankuvan rakenne  ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

·        maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

·        koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutiona

·        länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

·        kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

·        maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

ET3 Yksilö ja yhteisö

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Samalla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Yksilöstä siirrytään oikeudenmukaisen yhteiskunnan perustekijöihin. Aihealueina ovat ihminen yhteiskunnassa, yhteiskunnan synty ja niiden filosofiset perusteet sekä oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Alueen laajuuden takia konkreettiset esimerkit ovat etupäässä omasta maastamme, mutta maailmanlaajuisia ideologioita ja järjestelmiä esitellään syventääksemme ymmärrystämme.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille

·        oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä

·        oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä

·        oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

·        ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta

Sisällöt

·        ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen

·        vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

·        teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

·        hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

·        ihmisoikeudet ja niiden historia

·        poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

·        oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä

ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana, ja toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana

·        tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin

·        kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä

·        oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan

·        perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin

·        ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina

Sisällöt

·        kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt

·        identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö

·        saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys

·        kulttuurin ja sivilisaation vuorovaikutus

·        etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

·        elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa

·        etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä

·        oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

·        tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

·        ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

·        oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä

Sisällöt

·        maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt

·        uskonnon ja uskonnollisuuden olemus

·        uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen, psykologinen

·        ateismi ja agnostismi

·        sekulaarinen humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia

·        humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

FILOSOFIA

Filosofia on historiallista keskustelua olemisen perusteista. Sen opiskelu merkitsee siten syvenevää tutustumista länsimaisen sivistyksen lähtökohtiin ja muotoutumiseen.

Lukio-oppiaineena filosofiaa tarkastellaan eurooppalaisen ajattelun, maailmankuvan ja elämänmuodon yleisimpien kysymyksenasettelujen ja kantavimpien teemojen koosteena. Oppiaine tarjoaa tiiviin johdatuksen ajattelun kysyvään perinteeseen, joka kehittyessään ja uudistuessaankin säilyttää aina elävän yhteyden alkuperäänsä.

Koska filosofia on aidoimmillaan juuri keskustelua - ajankohtaista, vuorovaikutteista ja kantaaottavaa - sen pitää erityisesti olla sitä lukion oppiaineena. Siksi lukio-opetuksessa painotetaan filosofian yleispätevyyttä ja sovellettavuutta monimuotoisiin tiedollisiin ja arvokysymyksiin. Myös itse kysymysten tunnistaminen ja jäsentäminen on osa sitä konkreettista toimintakenttää, joka määrittää filosofian ensisijaisesti kriittisenä, tulkitsevana ja perusteluihin pyrkivänä peruskansalaistaitona. Samalla lukiofilosofia ulottuu henkilökohtaisen kokemuksen alueelle ja tarjoaa ajattomia käsitevälineitä oppilaan itseymmärryksen ja elämänjäsennyksen tarkentamiseen ja syventämiseen niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä.

Opiskelun tavoitteet

Filosofian opiskelun tavoitteena on, että opiskelija

·      tutustuu yleispiirteissään eurooppalaisen maailmankatsomuksen kehitysvaiheisiin ja muotoihin

·      tunnistaa filosofisen ongelman erityisluonteen ja osaa hahmottaa sen mahdollisia ratkaisuja

·      osaa soveltaa filosofista käsitteistöä ja arvioida kriittisesti erilaisia näkemyksiä ja perusteluja

·      harjaantuu johdonmukaiseen ja selkeään omien näkökantojen esitystapaan

·      tiedostaa ja syventää omia periaatteellisia sitoumuksiaan ja kykenee rakentavaan keskusteluun yli katsomusrajojen

·      ymmärtää filosofian merkityksen osana yksilön henkisen itsenäisyyden ja kansalaisuuden vahvistumista

Arviointi

Kurssikoe, tuntikokeet, soveltavat oppilastehtävät ja oppituntiaktiivisuus muodostavat vaihtelevin painotuksin eri kurssien arviointiperustan. Arviointi perustuu oleellisesti kolmeen osatekijään: oppilaan 1) filosofisen perustietämyksen laajuuteen ja yleistasoon; 2) kykyyn arvioida ja muodostaa erilaisia näkökulmia ja kantoja sekä niitä tukevia päätelmiä ja perusteluja sekä 3) filosofisten teemojen ja käsitteiden sovellustaitoon ja niitä koskevan ymmärryksen syvyyteen.

Filosofian kurssien suoritusjärjestys

Filosofian kursseista on suoritettava ensin pakollinen johdantokurssi FI1. Syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

Filosofian kurssien itsenäinen suorittaminen

Filosofian kurssien itsenäinen suorittaminen edellyttää sopimista menettelytavoista kurssin opettajan kanssa. Filosofian keskustelevan ja avoimen perusluonteen vuoksi on kuitenkin suositeltavaa osallistua ainakin pakolliselle johdantokurssille. Tämä suositus ei poissulje itsenäisen ja omakohtaisen ajattelun tärkeyttä osana filosofian oppimista.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat

FI1      Filosofian odysseia, EDITA

FI2      Etiikan odysseia, EDITA

FI3      Tiedon odysseia, EDITA

Pakolliset kurssit

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (Pakollinen)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tuntee todellisuutta, tietoa ja arvoja koskevat filosofiset perusnäkemykset

·      tunnistaa filosofisia ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja eri yhteyksissä

·      osaa soveltaa keskeisiä filosofisia käsitteitä ja erotteluita

·      pyrkii kriittiseen ajatteluun

·      ymmärtää filosofian yleisinhimillisen ja henkilökohtaisen merkityksen

Sisällöt

·      filosofian perusluonteen hahmottaminen, filosofisen ongelman tunnuspiirteet

·      todellisuuden ja olemassaolon peruskysymykset

·      tiedon luonne ja perusta, epäily ja perustelu, totuus

·      arvot, normit ja inhimillinen toiminta, oikeudenmukaisuus

Syventävät kurssit

FI2 Filosofinen etiikka (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tuntee filosofisen etiikan pääsuuntaukset, keskeiset kysymykset ja käsitteet

·      osaa jäsentää moraalisia ongelmia sekä muotoilla ja arvioida niiden ratkaisuja etiikan käsittein

·      ymmärtää moraalin erityisluonteen ja elämän moraalisen ulottuvuuden

·      kykenee selventämään ja arvioimaan tasapuolisesti omia ja toisten arvovalintoja ja moraaliratkaisuja

Sisällöt

·      moraalin luonne, filosofisen etiikan lajit

·      moraalin ja sen lähikäsitteiden määrittely

·      soveltavan etiikan erityiskysymykset

·      moraalin yhteys maailmankatsomuksellisiin sitoumuksiin ja uskonnollisiin vakaumuksiin

·      arvojen suhde tunteisiin ja järkeen, arvorationaalisuus

·      arvojen objektiivinen ja subjektiivinen tulkinta, moraalirelativismin ja moraalirealismin ongelmat

·      etiikan yhteys hyvän elämän haasteeseen, klassinen viisausperinne, onnellisuus, hyve-etiikka

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      hahmottaa tiedon eri muotoja, funktioita ja lajeja suhteessa yhteiskuntaan, tieteeseen, arkeen ja filosofiaan

·      perehtyy todellisuutta ja tietoa koskeviin periaatteellisiin kantoihin filosofiassa

·      pystyy suhteuttamaan ja arvioimaan erilaisia tietoväittämiä filosofisen käsitteistön avulla

·      tunnistaa tieteellisen tiedonmuodostuksen erityispiirteet ja erottaa sen epätieteestä

·      kykenee erittelemään ja arvioimaan argumentteja niiden pätevyyden suhteen

Sisällöt

·      metafysiikan ja ontologian näkökulmat todellisuuteen

·      tietoteoreettiset perusnäkemykset

·      totuuden käsite, totuusteoriat

·      tieteellisen tutkimuksen tunnuspiirteet, demarkaatio-ongelma

·      kysymys tieteiden suhteista ja tyypeistä: luonnontieteet, ihmistieteet

·      positivistinen tutkimustraditio

·      hypoteettis-deduktiivinen malli ja muita tieteenfilosofian perusmalleja

·      logiikan ja argumentoinnin perusteita

FI4 Yhteiskuntafilosofia (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tutustuu yhteiskuntafilosofian tärkeimpiin edustajien perusnäkemyksiin ja keskeisimpiin suuntauksiin

·      hahmottaa yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteen filosofiset ja ideologiset päälinjaukset ja jännitteet

·      ymmärtää yhteiskunnan instituutioiden perusluonteen ja osaa arvioida niihin liittyviä oikeutuskysymyksiä

·      jäsentää ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä yhteiskuntafilosofista taustaa vasten

Sisällöt

·      yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

·      yksilönvapaus ja sitä rajoittavat yhteiskunnalliset ehdot; oikeudet ja velvollisuudet 

·      vallan oikeutuksen kysymys: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi, yhteiskuntautopiat

·      poliittisen filosofian perusteet: konservatismi, liberalismi, sosialismi

·      kommunitarismi ja libertarismi

·      ajankohtaiset teemat: globalisaatio, uusliberalismi, kansalaisaktivismi, identiteetti, monikulttuurisuus, postmoderni jne.

HISTORIA

Historia oppiaineena auttaa oppilasta ymmärtämään jatkuvasti muuttuvaa maailmankuvaa. Se korostaa eurooppalaista identiteettiämme osana maanosamme historiaa.

Oppiaineena historiassa annetaan oppilaalle kyky havaita muutosprosesseja, ja myös mahdollisuus kriittisesti analysoida niitä. Keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos sekä jatkuvuus. Tuntemalla oman menneisyyden yksilö ymmärtää paremmin nykyisyyttä.

Jatkuvasti kansainvälistyvä maailmamme ja siinä tapahtuva yksilön ja ympäristön välinen suhde, edesauttaa oppimisprosessissa paremmin hyväksymään erilaisuutta ja oman maamme roolia osana globalisaatiota.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        saa käsityksen Suomen ja maailmanhistorian päälinjoista sekä niiden taustoista

·        havainnollistaa nykyajan ilmiöt tulevaisuuden visioiden lähtökohtana

·        osaa hankkia ja arvioida tietoa kriittisesti

·        ymmärtää menneisyyden tapahtumia sen ajan lähtökohdista

·        havainnollistaa erilaisia kulttuureja ja niiden ilmenemismuotoja

·        ymmärtää demokratian merkityksen osana länsimaista kulttuuriperintöämme

Arviointi

Kurssien arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan valmiuksiin rakentaa selkeitä jäsennettyjä kokonaisuuksia. Kirjallisten arviointien lisäksi arvosanaan vaikuttaa tuntiaktiivisuus. Kokeiden asemasta voidaan myös käyttää opintotehtäviä tai muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja kuten suullisia kuulusteluja.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Jos itsenäisestä suorituksesta sovitaan, tulee opiskelijan osallistua kurssikokeeseen ja suorittaa kirjalliset työt sekä mahdolliset vierailukäynnit.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat

HI 1         Linkki 2; Eurooppalainen ihminen  Lahtinen, Ripatti, Similä, WSOYpro
HI 2         Linkki 3; Kansainväliset suhteet  Aunesluoma, Lehtonen, Putus-Hilasvuori,

                             Ukkonen, Vuorela, WSOYpro

HI3          Linkki 4; Suomen historian käännekohtia  Aunesluoma, Putus-Hilasvuori,

                             Ukkonen, Vuorela, WSOYpro
HI 4         Linkki 1; Ihminen, ympäristö ja kulttuuri  Lahtinen, Ripatti, Similä,

                             Ukkonen, WSOYpro

Historian kurssien vastaavuus

iltalukiossa ja päivälukiossa

            HI1 = HI2

            HI2 = HI3

            HI3 = HI4

            HI4 = HI1

Pakolliset kurssit

 HI1 Eurooppalainen ihminen (Pakollinen)

Eurooppalaisen kulttuurin ja ihmisen saavutukset ovat kurssin keskeisiä teemoja. Teollisen vallankumouksen vaikutus aatehistorian kehitykseen ja maailmankuvan muuttumiseen on pohjana nykyajan elämänmuodolle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuriperintöön

·        ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana

·        osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä

·        tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia

·        tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa

Sisällöt

Antiikin aika

·        demokratian synty

·        antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

·        keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

·        uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

·        renessanssi ja tiedon vallankumous

·        uskonpuhdistus

·        barokki uskonpuhdistuksen ja itsevaltiuden ilmentäjänä

·        luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

·        valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

·        Yhdysvaltojen itsenäistyminen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

·        Keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

·        taide uskonnon haastajana

·        porvariston vuosisata

Nykyaika

·        kulttuurin pirstoutuminen

·        populaarikulttuuri massaviihteeksi

HI2 Kansainväliset suhteet (Pakollinen)

Kurssi seuraa kansallisvaltioiden syntyä 1800-luvulla. Kansainvälinen politiikka ilmiöineen ja demokratian vastaiset voimat maailmansotien välisenä aikana ovat kurssin keskeisiä sisältöjä. Molemmat maailmansodat ja juutalaisvainot ovat 1900-luvun tärkeitä tarkastelukohteita. Kylmä sota ja sosialismin sortuminen ovat myös kurssin keskeisiä aihekokonaisuuksia.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa

·        ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkaisasettelujen perusteita

·        ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen

Sisällöt

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

·        kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

·        imperialismin teoria ja käytännöt

·        ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

·        eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot

·        toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota

·        kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina

·        kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

·        kylmän sodan kriisien luonne

·        Saksa kylmän sodan näyttämönä

·        Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

·        Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

·        kansainväliset rauhanpyrkimykset

·        kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

·        Lähi-idän ongelmakenttä

·        Yhdysvaltojen asema muutos kansainvälisessä politiikassa

·        uudet kansainväliset rakenteet

HI3 Suomen historian käännekohtia (Pakollinen)

Kurssilla seurataan suomalaisen yhteiskunnan muutosprosesseja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan asti. Maamme valtiollisen aseman syntyminen, siihen liittyvät kriisit ovat kurssin keskeisiä tarkastelukohteita. Maamme rooli toisessa maailmansodassa ja uuden poliittisen kulttuurin syntyminen sotien seurauksena ovat keskeisesti esillä.

(Kurssiin sisältyy myös käynti Nukarin koulumuseossa ja tutustuminen 1800-luvun kouluelämään.)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset

·        osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen eurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan

·        ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden

Sisällöt

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

·        Suomen liittäminen Venäjään

·        autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

·        aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

·        elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

·        sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

·        sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

·        Suomen itsenäistyminen

·        sisällissota

·        hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

·        oikeistoradikalismin nousu

·        elintason nousu

·        kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

·        sodat ja jälleenrakentaminen

·        ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

·        rakennemuutos

·        1960-ja 1970-lukujen kulttuurin ja yhteiskunnan muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

·        kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

·        suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

Syventävät kurssit

HI4 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (Valtakunnallinen syventävä)

Kurssi seuraa ihmisen kehitystä kivikaudesta nykypäivään. Keskeisenä ajatuksena on ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutussuhde. Oppimateriaalina toimivat myös videodokumentit, sanomalehdet sekä erilaiset julkaisut, jotka täydentävät oppikirjojen aineistoa. Keskustelut ovat myös osa tunnin kokonaisuutta, joilla oppilas voi vaikuttaa omaan arvosanaansa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

·        ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

·        tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan

·        tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät

Sisällöt

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

·        ihmisen kehitysvaiheet

·        keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

·        työnjako ja kulttuurin synty

·        suurten jokilaaksojen kulttuuri

Välimeren talousalue antiikin aikana

·        Kreikan talouselämä

·        Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

·        orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous –ja yhteiskuntajärjestelmä

·        feodaaliyhteiskunta

·        keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

·        löytöretkien edellytykset ja seuraukset

·        maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

·        tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet

·        muutokset sukupuolten työnjaossa

·        yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset

·        muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

·        raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

·        massatuotanto ja kulutusyhteiskunta

·        sosialistinen suunnitelmatalous

·        kolmannen maailman muotoutuminen

·        kasvun rajat ja uudet haasteet

HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (Valtakunnallinen syventävä)

Kurssi tarkastelee maamme poliittista, taloudellista ja sosiaalista asemaa Ruotsin vallan alaisuudessa runsaan 650 vuoden aikana aina maamme liittämiseen osaksi Venäjän keisarikuntaa. Kurssilla tutustutaan Kansallismuseon kivikauden ja keskiajan näyttelyyn sekä tehdään retki Suomenlinnaan ja pohditaan saaren merkitystä Ruotsin tärkeimpänä laivastotukikohtana.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee historialliset kehityslinjat ja niiden yhteyden Itämeren alueeseen

·        tuntee Suomen väestö- sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

·        ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin

·        oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

·        oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

Sisällöt

Esihistoria

·        esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

·        asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

·        uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

·        suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

·        talous, väestö, koulutus

Vapauden aika hyödyn aika

·        kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

·        kustavilaiset uudistukset

·        kansallisen tietoisuuden ensiaskeleet

HI6 Kulttuurien kohtaaminen (Valtakunnallinen syventävä)

Kurssilla käsitellään Euroopan ulkopuolisia kulttuureja, niiden ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

·        tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

·        ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonsuhteiden keskinäisen riippuvuuden

Sisällöt

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

·        Afrikka

·        arktiset kulttuurit

·        Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

·        Intia

·        islamin maailma

·        Japani

·        Kiina

·        Korea

·        Latinalainen Amerikka

·        Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, sellaisiin kuin oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä.

Tavoitteena on luoda opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Niin yhteiskuntatieto, taloustieto, kansalaisen lakitieto kuin eurooppalaisuus ja Euroopan unioni  –kurssikin mahdollistavat osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisen opiskelijoille osallistumalla esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kansalaisvaikuttamishankkeisiin. Lukion opetussuunnitelmaan kuuluvista aihekokonaisuuksista sivutaan yhteiskuntaopissa kaikkia, mutta erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys – sekä hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus luontuvat yhteiskuntaoppiin.

Opiskelun tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena

·        tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

·        hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

·        on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä

·        pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

·        kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

·        saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyjä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien, muun kirjallisen tuotoksen sekä tuntiaktiivisuuden avulla.

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Jos itsenäisestä suorituksesta sovitaan, tulee opiskelijan osallistua kurssikokeeseen ja suorittaa myös kirjalliset työt sekä mahdolliset vierailukäynnit.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

YH1      Kansalainen ja yhteiskunta, Arola-Aromaa-Haapala-Hentilä-Kauppinen, EDITA

YH2      Kansalainen ja talous, Lindholm-Arola-Jalonen-Kauppinen, EDITA                      

Pakolliset kurssit

YH1 Yhteiskuntatieto (Pakollinen)

Kurssilla tehdään kirjallisia töitä, tutkitaan sanomalehtiä ja muita viestimiä sekä keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Kurssiin saattaa sisältyä vierailu eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa ja/tai aktiivinen osallistuminen johonkin meneillään olevaan kansalaisvaikuttamishankkeeseen. Kurssin päätteeksi pidetään loppukoe. Kirjalliset työt ja tuntiaktiivisuus vaikuttavat arvosanaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      ymmärtää suomalaisen yhteiskunnanperusrakenteet

·      tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja –mahdollisuudet

·      omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan

·      tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

·        Suomen väestörakenne

·        hyvinvointivaltion rakentuminen

·        hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta

·        valta käsitteenä ja vallankäytön muodot

·        poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen

·        demokratia ja kansalaisyhteiskunta

·        globaali vaikuttaminen

·        vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

·        perusoikeudet

·        tuomio- ja järjestysvalta

·        turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka

·        tarkoitus, tehtävä ja muodot

Syventävät kurssit

YH2 Taloustieto (Valtakunnallinen syventävä)

Sanomalehtiä, televisiota ja internetiä käytetään ajankohtaisten talousuutisten seuraamiseen. Kurssilla tehdään kirjallisia töitä ja keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Kurssiin saattaa sisältyä vierailu rahamuseoon. Myös asiantuntijoiden vierailut tunnilla ovat mahdollisia. Kurssin päätteeksi pidetään loppukoe. Kirjalliset työt ja tuntiaktiivisuus vaikuttavat arvosanaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

·      tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin

·      saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä

·      tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta

·      tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle

Sisällöt

Suomalaiset elinkeinot

·        alkutuotanto

·        teknologia ja teollistuminen

·        palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset

·        talouden peruskäsitteet

·        kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina

·        kilpailu ja sen muodot

·        yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

·        taloudellinen kasvu

·        keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina

ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

·        markkinoiden vapautuminen

·        rahoitusmarkkinoiden rakenne

·        rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka

·      verotus ja finanssipolitiikka

·      politiikka ja markkinavoimat

·      tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa

·      kansainvälistyvä talous ja Suomi

·      globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

·        uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

YH3 Kansalaisen lakitieto (Valtakunnallinen syventävä)

Kurssilla tutustutaan keskeisiin oikeudellisen tiedon lähteisiin, Suomen laki –kirjoihin ja Internet-sivustoihin, sekä ratkaistaan oikeudellisia tehtäviä. Kurssiin sisältyy vierailu käräjäoikeudessa. Myös asiantuntijoiden vierailu tunneilla on mahdollista. Kurssin päätteeksi pidetään loppukoe. Tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

·        saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista

·        oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

·        tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana

·        kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

·        haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Sisällöt

Lakitiedon perusteet

·        Suomen oikeushistoria

·        oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

·        peruskäsitteet

·        oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

·        perheoikeus

·        työoikeus

·        kuluttajansuoja

·        velka, takaus ja maksukyvyttömyys

·        asuminen

·        muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

·        oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

·        rangaistukset

·        kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni  (Valtakunnallinen syventävä)

Kurssilla tehdään kirjallisia töitä ja keskustellaan ajankohtaisista aiheista sanomalehtiä, televisiota ja Internetiä apuna käyttäen. Kurssin päätteeksi pidetään koe. Kirjalliset työt ja tuntiaktiivisuus vaikuttavat arvosanaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·       saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

·       oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena

·       tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia

·       osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa

·    ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. 

Sisällöt 

Eurooppalainen identiteetti

·      yhteiset eurooppalaiset arvot

·      Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttöön Euroopan unionissa

·      Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

·      suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

·       erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

·      nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

·      alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

·    EU:n laajeneminen

·    yhteinen turvallisuuspolitiikka

·    EU ja globaalit järjestelmät

PSYKOLOGIA

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa, toiminnan kehitystä ja  muutoksia. Inhimillinen toiminta on kuitenkin monitasoinen ja perusteiltaan ongelmallinen  ilmiö, joten jo tutkimuskohteen perusluonne, sen laaja-alainen problematiikka, määrittää psykologian tieteenalana, jossa ilmiöiden selitysperustaan ja päättelyn muotoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toisaalta psykologia on olennaisesti empiirinen ja soveltava tiede. Samalla psykologian opiskelu tarjoaa yksilölle välineitä persoonalliseen kehitykseen. Psykologialla on siten korostuneesti  teoreettis-metodologinen, empiiris-soveltava ja henkilökohtainen ulottuvuutensa.

Psykologian kolminainen luonne merkitsee lukio-opetuksen kontekstissa useita eri mahdollisuuksia ja  tehtäviä. Opetus on järjestettävä ensinnäkin siten, että tieteenalan piirissä muotoillut erilaiset ihmiskuvat ja niihin kytkeytyvät toiminnan selitys- ja määrittelytavat motivoituvat ja jäsentyvät selvästi ja havainnollisesti. Samalla on kiinnitettävä huomiota argumentoinnin tasoon ja suunnattava opiskelijan työskentelyä kohti tutkivan oppimisen käytäntöjä ja käsitteellistä muutosta.

Toisaalta opetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota psykologiaan empiiris-eksperimentaalisena tiedonalana ja muodostettava kokonaiskuva eri tutkimusmenetelmistä ja niiden suhteista. Tässä yhteydessä on hahmoteltava myös tieteellisen päättelyn yleisperiaatteita ja niiden kriittistä merkitystä psykologisen tutkimuksen suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa.

Kolmanneksi opetuksen on tarjottava yleiskatsaus psykologian yhteiskunnalliseen merkitykseen ja sen moninaisiin käyttötapoihin yhteiskunnan eri toiminnoissa. Psykologian opetuksessa on korostettava myös omakohtaista näkökulmaa: opiskelijan itsetuntemuksen lisäämiseen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen  tähtäävien näkökulmien, työskentelytapojen ja oppimateriaalien hallittu ja tasapainoinen käyttö tukevat elämyksellisestä ja laadullisesti korkeatasoista oppimista. 

Opetuksen tavoitteet    

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija

·      hahmottaa tieteenalan kokonaisuuden ja siihen liittyvät metodologiset kysymykset sekä ymmärtää ihmisen toiminnan selittämiseen liittyvät pääkysymykset

·      hallitsee psykologian teoreettisesti keskeiset käsitteet ja lähestymistavat ja kykenee erottamaan tieteellisen psykologian argumentaation arkipsykologisesta kielenkäytöstä

·      tuntee keskeiset psykologian tutkimusmenetelmät ja osaa arvioida psykologisen tutkimuksen mahdollisuuksia ja rajoja

·      osaa soveltaa psykologian keskeisiä kysymyksenasetteluja ja tutkimustuloksia uusissa yhteyksissä sekä hankkia ja arvioida kriittisesti uutta psykologista tietoa  

·      kykenee hyödyntämään psykologista tietoutta yleensä omassa elämässään, hyvinvointinsa tukemisessa, opiskelussa, ja ihmissuhteissa

·      omaksuu valmiuksia kulttuuristen, sosiaalisten ja teknologisten muutosten hallintaan

Arviointi

Arviointi pohjautuu kurssikokeeseen, tuntitesteihin, oppilastehtäviin ja tuntityöskentelyyn. Osaamisen ja tietämyksen arvioinnissa keskeiset osa-alueet ovat: psykologisen teoriatietämyksen syvyys ja jäsentyneisyys, psykologisten kysymystenasettelujen ja tutkimusongelmien käsitteellistämiskyky, psykologisen tiedon ja tulosten sovellus- ja tulkintakyky.

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Kursseja voidaan suorittaa myös itsenäisesti. Suorittamisen edellytyksenä on neuvottelu ao. opettajan kanssa. Tällöin huomioidaan aiemmat arvosanat ja suoritukset sekä muut suorittamiseen vaikuttavat tekijät.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

PS1      Lukion psykologia 1, Otava

PS2      Lukion psykologia 2, Otava

PS3      Lukion psykologia 3, Otava

Syventävät kurssit

PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen, vuorovaikutus (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tutustuu psykologian tiedeluonteeseen ja psykologisen tiedon käyttöön yhteiskunnan eri sektoreilla

·      hahmottaa psykologisten ihmiskuvien erilaiset perussitoumukset ja kunkin luonteenomaisen  tavan käsitteellistää ja tarkastella ihmisen toimintaa

·      hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä ja aihepiirejä kuten motivaatio, ehdollistuminen ja minäkuva ja kykenee tulkitsemaan ja kuvaamaan ihmisen toimintaa näiden yhteydessä

·      kykenee arvioimaan ja kehittämään metakognitiivisia taitojaan ja siten parantamaan oppimistuloksiaan oppimispsykologisen tiedon avulla

·      ymmärtää toiminnan sosiaalisen määräytymisen lainalaisuuksia ja kykenee soveltamaan sosiaalipsykologista tietoutta vuorovaikutustilanteiden tulkintaan ja itseensä ryhmän jäsenenä

Sisällöt

·      psykologia tieteenä, psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologiset tutkimusmenetelmät, psykologian ihmiskuvat ja tutkimusparadigmat, selitysmallit

·      psyykkisen toiminnan perusluonne, toimintaa ohjaavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, itsesäätely, motivaatio

·      oppimisen psykologian perusteet, opiskelustrategiat

·      sosiaalipsykologian peruskäsitteitä  

PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      tuntee yksilönkehityksen yleispiirteet ja periaatteelliset kysymykset

·      hahmottaa psyykkisen kehityksen suhteessa biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin osatekijöihinsä ja ymmärtää niiden keskinäisiä riippuvuuksia

·      perehtyy keskeisiin kehityspsykologisiin teorioihin ja malleihin ja osaa soveltaa kehityspsykologian käsitteistöä omaan elämäänsä

·      ymmärtää ihmisen kehityksen jatkuvan koko elämän ajan

·      ymmärtää yksilön psyykkiseen kehitykseen sisältyvän kriisivaiheita ja mahdollisia ongelmia

·      tiedostaa kehitykseen vaikuttamisen mahdollisuuden ja tuntee kehityksen yleisiä vaikutusmekanismeja, erityisesti varhaislapsuuden kiintymyssuhteen merkityksen yksilön jatkokehitykselle

·      ymmärtää psyykkisen kehityksen tutkimuksen erityisvaatimukset

Sisällöt

·      yksilönkehityksen yleisperiaatteet ja suuret kysymykset

·      psyykkisen kehityksen päävaiheet ja osa-alueet ja niitä koskevat keskeiset kehityspsykologiset teoriat ja mallit

·      psyykkisen kehityksen yhteys perimään ja hermostonkehitykseen, temperamentti

·      psyykkinen kehitys sosiaalisten ja kulttuuritekijöiden valossa

·      psyykkisen kehityksen häiriöt ja kriisit, niihin vaikuttaminen

·      psyykkisen kehityksen tutkimusmenetelmät ja lähestymistavat

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      hahmottaa kognitiivisen psykologian historiallisen taustan ja metodologisen perustan

·      hallitsee kognitiivisen psykologian keskeiset teoreettiset käsitteet

·      ymmärtää kognitiivisten prosessien periaatteita ja niiden hierarkkisen ja modulaarisen rakenteen

·      tuntee vireystilan säätelyn perustan ja sen merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa

·      hahmottaa hermoston toimintaperiaatteita ja perusrakenteen sekä hermoston ja psyykkisen välisen yhteyden tutkimustuloksia, periaatteita ja problematiikkaa

·      tuntee kognitiivisen ja neuropsykologian tutkimusmetodologian perusperiaatteet ja tunnistaa niiden merkityksen, tuntee keskeisiä koeasetelmia ja tutkimustuloksia

Sisällöt

·      kognitiivisen psykologian historia ja tutkimusperiaatteiden muotoutuminen

·      kognitiiviset prosessit; käsitteitä ja malleja

·      vireystilan säätely, uni ja nukkuminen

·      hermoston ja aivojen rakenne, hermosolun rakenne ja toiminta, hermoverkkojen toimintaperiaatteet, yhteys psyykkisiin toimintoihin

·      kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot, niiden kuntoutus

·      kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimuksia ja sovelluksia

PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta

 (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      kykenee käsitteellistämään ihmisen toimintaa kokonaisvaltaisesti sen suuntautumiseen vaikuttavien tekijöiden kautta

·      tutustuu keskeisiin motivaatio- ja emootioteorioihin ja niiden tutkimuskäytäntöihin

·      jäsentää motivaation, emootiot ja kognitiiviset toiminnot dynaamisena kokonaisuutena

·      hahmottaa motivaation ja emootioiden keskeisen aseman yksilön ja yhteisön hyvinvoinnille

·      ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen keskinäisen yhteyden ja merkityksen inhimillisessä toiminnassa

·      ymmärtää luovuuden, taitavan ajattelun ja asiantuntijuuden perusedellytyksiä kehittämismahdollisuuksia yhteisössä ja yhteiskunnassa

Sisällöt

·      motiivien typologia ja hierarkia, motivaation viriäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen

·      tunteiden luokittelu ja käsitteellinen erittely, tunteiden prosessit, muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys

·      perustavat tunne-ja motivaatioteoriat, niiden tutkimusta ohjaava merkitys

·      motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen dynaamiset vuorovaikutusmallit

·      motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys yksilön ja yhteisön hyvinvointiin

·      motivaation ja emootioiden biopsykologinen perusta ja sosio-kultturaaliset tekijät

·      korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, ongelmanratkaisun psykologia, asiantuntijakäytännöt, transferenssi

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys (Valtakunnallinen syventävä)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·      ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja moniulotteisuuden sekä tuntee aihepiiriä koskevan tutkimuksen historialliset linjat

·      hahmottaa persoonallisuuspsykologian erilaisia lähestymistapoja ja niiden keskeisiä käsitteellisiä eroja ja tutkimusmenetelmäeroja

·      hallitsee alueen teoreettista käsitteistöä ja hahmottaa siihen liittyvää filosofista kysymyksenasettelua, kykenee problematisoimaan ja tulkitsemaan ‘minuuden’ käsitteistöä

·      jäsentää ja ymmärtää omaa persoonallista itseään sekä toisia aiempaa laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin

·      ymmärtää mielenterveyden määrittelyn suhteellisuuden ja vaikeuden, hahmottaa biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteyden mielenterveyteen

·      tietää mielenterveyden häiriöiden tyyppejä ja niiden diagnostisia kriteereitä ja hoitomuotoja

·      tuntee mielenterveyden ylläpitämisen keinoja ja osaa soveltaa niitä oman psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen

Sisällöt

·      persoonallisuuden määrittelyn historian esittelyä

·      persoonallisuuspsykologian keskeisten käsitteiden arviointi ja erittely, problematisointi

·      persoonallisuuden kuvaaminen ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

·      persoonallisuuden tutkiminen ja tutkimusmenetelmien soveltaminen eri yhteyksissä, kriittisiä tarkasteluja

·      persoonallisuustestin tekeminen, oman persoonallisuuden erityispiirteiden analysointi; testin laadinta

·      mielenterveyden osatekijät ja mielenterveyden häiriöt

·      mielenterveyshäiriöiden hoitomuodot; lääkehoito ja psykoterapia

·      psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

  MUSIIKKI

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria.  Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.  Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa.  Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä.  Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset.  Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa.  Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja.  Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä.  Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso.  Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa.  Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia.  Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta.  Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta.  Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Opiskelun tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen

• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan

• syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta

• tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa

• oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa

• osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa

• osaa asettaa musiikinopiskelulle tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista

Arviointi

Musiikinopiskelun arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.  Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella.  Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Kursseja voidaan suorittaa erityistapauksissa etäkurssina. Suorittamisen edellytyksenä on neuvottelu ao. opettajan kanssa. Tällöin huomioidaan aiemmat arvosanat ja suoritukset sekä muut suorittamiseen vaikuttavat tekijät.

Oppikirjat

MU1         Lukion musa 1, Juutilainen, Kukkula WSOY

Pakolliset kurssit

MU1 Musiikki ja minä

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• löytää oman tapansa toimia musiikin alueella

• pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle

• tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä

Sisällöt

• Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan

• opiskellaan kehittämään äänenkäyttöä ja soittotaitoa musiikillisen ilmaisun välineenä

• syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla

• opitaan tarkkailmaan ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon

MU2 Moniääninen Suomi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan suomalaista musiikkia vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään

• tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä

Sisällöt

• opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua

• musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen

• sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia

KUVATAIDE

Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.

Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään mahdollisuuksien mukaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Tavoitteet

Opiskelija oppii

• tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa

• tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa

• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön

• oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan

• tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa

• ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan

• oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään

• tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa

• tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon

• osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. 

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista.  Arvioinnin tulee antaa tietoa oppilaan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteena ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussa. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.

Kurssien itsenäinen suorittaminen

Itsenäinen suorittaminen on mahdollista, joskin työlästä. Itsenäinen suorittaminen sisältää vähintään kolme lähiopetuskertaa ja yhden itse järjestetyn näyttelykäynnin raportointeineen. Lisäksi opiskelijalla on oltava omat työskentelyvälineet sekä oppimispäiväkirja koko kurssista, jotta kuvataiteen prosessiluonne voidaan arvioida.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Voidakseen korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa opiskelijan tulee erikseen sopia osallistumisesta korotustenttiin kyseisen kurssin opettajan kanssa.

Oppikirjat:

KUV1     Kuvataide. Visuaalisen kulttuurin käsikirja. Töyssy, Vartianen, Viitanen. WSOY

Pakolliset kurssit

KU1 Minä, kuva ja kulttuuri

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita

• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja

• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia

• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään

• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa

Keskeiset sisällöt

• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset

• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa

• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita

• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö

• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika

• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin. Analysointitapoihin; formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen.

KU2 Ympäristö, paikka ja tila

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja

• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista: esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta

• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä

• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa j laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.

Keskeiset sisällöt

• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana

• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali.

• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä

• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta

• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

LIIKUNTA

Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijan fyysismotorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan.

Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Erikoisliikunnalla annetaan mahdollisuus syventää taitojaan opiskelijan aktiivisesti harrastamassa lajissa.

Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja liikuntapaikat. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä ja ryhmäopetusta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus sekä mahdolliset oppilasaineksen erityispiirteet.

Opiskelun tavoitteet

Liikunnan tavoitteena on, että opiskelija

·        kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa

·        saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen

·        osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita

·        toimii hyvien tapojen mukaisesti ja noudattaa sovittuja sääntöjä

·        osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä

Arviointi

Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, harrastuneisuus ja fyysinen toimintakyky sekä taidot ja tiedot eri lajeissa.

Pakolliset kurssit

LI1 Kuntokurssi